Syötteet:
Artikkelit
Kommentit

Lehdet ovat täynnä erilaisia ruokavaliomalleja ja huomioni kiinnittyi jostain syystä tänään siihen, että usein käytetään sanaa trendi. ”Tässä uusimmat trendiruokavaliot, viimeisin terveystrendi, trendiruoka…”

Mitä trendi tarkoittaa? suomisanakirja.fi mukaan trendi tarkoittaa kehityssuuntaa. Trendiin yhdistetään myös eri lähteiden mukaan mielikuvia, kuten muodikas, suosittu, edelläkävijä, nuorekas. Minulle lehtien trendiotsikoista tulee usein ensimmäisenä mielikuvana  ohimenevä ilmiö.

Monessa ”trendiruokavaliossa” korostetaan yksilöllisyyttä. Henkilöt jaetaan esimerkiksi joidenkin tekijöiden / jonkin yksittäisen tekijän suhteen erilaisiin ryhmiin tai profiileihin ja tämän perusteella heille suositellaan tiettyjä ruoka-aineita. Onko tämä oikeasti yksilöllisyyttä? Eikö jokaisen tällaisen ryhmänkin sisällä ole kuitenkin toisistaan täysin poikkeavia ihmisiä, jotka reagoivat syömäänsä ruokaan eri tavoin – olemmehan biokemiallisesti yksilöitä.

Julkisuudessa on ollut edelleen paljon keskustelua karppauksesta ja lisäksi gluteenitonta ruokavaliota väläytellään uudeksi trendiksi. Tänään lukemassani lehdessä taas veriryhmän mukainen dieetti on uusin terveystrendi. Rakkaalla lapsella on siis monta nimeä.

Kysy, kysy ja kysy

Henkilön kertoessa noudattavansa jotain tiettyä ruokavaliota tulee ensin kysyä, mitä hän syö. Pelkkä raaka-aineiden luettelokaan ei riitä. Vain sillä on merkitystä, minkälaista ruokaa hän laittaa suuhunsa aamusta iltaan tai yöhön.

Mitä, jos henkilö kertoo sinulle esimerkiksi noudattavansa veriryhmän mukaista ruokavaliota? Moni ravitsemuksen asiantuntija torppaa tämän ruokavalion saman tien ja perustelee kantansa sillä, ettei kyseisen ruokavalion hyödyistä ole mitään tutkittua tietoa. Pitäisikö kuitenkin ensin kysyä tältä henkilöltä, mitä ja miten hän itse asiassa syö ja miten hän voi ja vasta tämän perusteella vetää johtopäätöksiä ruokavalion terveellisyydestä. Minkä tahansa ruokavalion voi koostaa terveellisesti tai vähemmän terveellisesti.

Etsimmekö jatkuvasti sitä taikaluotia, joka tuo meille onnellisuutta ja hyvinvointia?

Tylsästi tai ehkä epätrendikkäästi totean, että ruokavaliossa ne perusasiat on ensin laitettava kuntoon, kuten esimerkiksi tasainen ateriarytmi, runsaasti kasviksia ja kotimaisia marjoja, riittävästi laadukasta proteiinia ja rasvaa. Kun perusasiat ovat kunnossa, voi sitten hifistelläkin. Toisaalta perusasiat voivat taas pian olla trendikin. Onhan jo olemassa trendi nimeltä homing, jossa trendikästä on valmistaa kotona itse ruokaa, joka nautitaan yhdessä perheen kanssa eli arvostetaan taas perinteisiä kotiin liittyviä asioita.

Trendi – kehityssuunta

Alati kasvava kiinnostus ravitsemusta kohtaan ja ymmärrys siitä, että voit oikeasti itse vaikuttaa siihen, kuinka hyvin voit. Tämän näen todellisena terveystrendinä, jonka sisällä piilee runsaasti mahdollisuuksia.

Syöt siis ravintoa, et ruokavalioiden nimiä. Nöyryyttä, avoimuutta, rohkeutta, ennakkoluulottomuutta kaiken tämän tiedon keskelle: se mikä tänään on totta, voi olla huomenna toisin ja lisäksi meillä on kullakin oma totuutemme.

Suomalaisten kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö on vielä aikamoisen alhaisella tasolla ainakin tämän kyselytutkimuksen mukaan. 71 % suomalaisista söisi tästä ryhmästä keskimäärin 0-2 annosta päivässä. Yhtenä annoksena voidaan pitää omaa kourallista. Tarkempia tietoja kyselytutkimuksesta löydät tästä.

Asiakkaillani keskimääräinen kasvisten, marjojen ja hedelmien määrä on ravintovalmennuksen alkuvaiheessa yleensä 2-3 annosta päivässä ja hedelmiä suositaan ruokavaliossa selvästi marjoja enemmän. Käytetyimmät kasvikset / vihannekset ovat kurkku, tomaatti ja lehtisalaatti. Näin siis ravintovalmennuksen alussa :) .

Talvella suosittelen kotimaisten juuresten käyttöä, joista saa herkullisia lisukkeita ja tässä sinulle eräs vinkki, jonka poimin Pirkka lehdestä. Kaikkea ei aina tarvitse tehdä alusta lähtien itse ja Pirkan juuressoseetkin ovat eräs helppo keino lisätä ruokavaliossa kasvisten määrää. Soseista voi valmistaa keittoja ja itse lisään niitä myös esimerkiksi linssipihvien joukkoon. Jos ohjeessa mainittu bataatti on sinulle liian makeaa, vaihda se vaikkapa porkkanasoseeseen.

Tämä ei ole Pirkan mainos ja voit käyttää muidenkin valmistajien aineksia – tarkista kuitenkin niiden pakkausmerkinnät.

Riista-bataattipotti (alkuperäinen ohje Pirkka lehti 1-2/2012), 6 annosta

  •  2 sipulia (200 g)
  • 3 porkkanaa (250 g)
  • 1 palsternakka (200 g)
  • 3 lehtisellerin vartta (200 g)
  • 1-2 rkl oliiviöljyä
  • 1 pkt (480 g) Pirkka nopeaa riistakäristystä (pakaste)
  • 1 pakkaus (390 g) Pirkka Luomu tomaatti-basilika pastakastiketta
  • 1 tl mustapippuria
  • 1 dl tuoretta timjamia hienonnettuna esim. Järvikylän Yrtit valikoimasta

Pinnalle

  • 2 pkt (á 400 g) Pirkka bataattisosetta
  • 1 luomu kananmuna
  • tuoretta timjamia.

Leikkaa kuoritut, halkaistut sipulit ja porkkanat ohuiksi viipaleiksi. Viipaloi myös kuorittu, lohkottu palsternakka ja hienonna puhdistetut lehtisellerin varret. Kuumenna rasva paistokasarissa ja lisää riistakäristysliha. Kääntele lihapalaa kasarissa ja irrota sitä viipale kerrallaan. Ruskista liha kunnolla ja revi viipaleet silpuksi kahdella lastalla. Sekoita sipulisuikaleet lihan joukkoon paistokasariin ja anna kuullottua. Lisää loput kasvikset, pastakastike ja mausteet. Hauduta kannen alla noin 15 minuuttia.

Kaada riistäkäristyskastike uunivuokaan. Sekoita bataattisoseeseen kananmuna ja levitä seos riistakäristyksen päälle. Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia. Hienonna pinnalle tuoretta timjamia.

Lisukkeena vielä tuoretta salaattia tai raastetta muutaman kourallisen verran ja avot – olet kartuttanut jo päivän kasvissaldoa aika lailla :) .

Päivän saldo täyttyy näin

  • aamulla kourallinen kotimaisia marjoja esimerkiksi maustamattoman jogurtin / pirtelön seassa
  • lounaalla kaksi kourallista ja päivällisellä kaksi kourallista kasviksia (enemmänkin saa syödä)
  • välipalaksi manteleiden kera esimerkiksi omena
  • tässä tulikin jo kuusi annosta täyteen.

Mitä muuta

  • voit käyttää myös erilaisia kotimaisia marjajauheita
  • elinvoimaista vihreää voit lisätä helposti ruokavalioosi erilaisten viherjauheiden avulla, kuten ohranoras- tai vehnänorasjauhe. Aloita käyttö esimerkiksi 1/4 tl:sta ja nosta määrää vähitellen ylöspäin. Jo 1 tl päivässä voi olla hyvä määrä ja voit jauheen sekoittaa veteen ja juoda aamulla ennen varsinaista aamiaista
  • erilaiset kasvis- ja juuresmehut, kuten esimerkiksi Vogelin Biottamehut, 1 dl ennen ateriaa. 

Rakas tehosekoittimeni on ollut niin kovassa käytössä, että se sanoi viime viikonloppuna sopimuksen irti. Tuli kiire hankkia uusi ja löysinkin Kenwoodin BL760, joka on teholtaan 800W. Uutukainen tehosekoitin pääsi heti töihin ja meistä tuli hyvät ystävät jo näin lyhyen tuttavuuden jälkeen. Tässä tuotteessa hinta ja laatu ovat kohdallaan – ainakin toistaiseksi.

Koekeittiön antimia vinkiksi sinullekin, näistä riittää hyvin kahdelle henkilölle.

Manteli-taatelipirtelö

  • 1,5 dl manteleita
  • 6-8 kpl luomu aurinkokuivattuja taateleita (lisää taatelit mukaan vähitellen, jotta löydät juuri sinulle sopivan makeuden)
  • 1/2 tl jauhettua kardemummaa
  • Ripaus kanelia
  • Ripaus aitoa vaniljajauhetta
  • 2,5 – 3 dl riisijuomaa / kookosjuomaa / kaurajuomaa
  • Halutessasi vielä kukkurallinen ruokalusikallinen maustamatonta proteiinijauhetta, kuten esimerkiksi Sun Warrior riisiproteiini, Warrior Food riisiproteiini tai luomu heraproteiini (esim. Urtekram luomu heraproteiini)
  • Laita ainekset tehosekoittimeen ja lisää nestettä vähitellen mukaan, jotta saat pirtelöstä sopivan koostumukseltaan. Nauti heti. Sopii hyvin makean nälkään ja myös välipalaksi.
  • Voit liottaa manteleita ja taateleita muutaman tunnin vedessä ennen niiden käyttöä. Jos teet pirtelön aamulla, voit laittaa mantelit ja taatelit likoamaan veteen jo illalla ennen nukkumaanmenoa. Huuhtele mantelit ja taatelit ennen liotusta, heitä manteleiden liotusvesi pois ja taateleiden liotusveden voit hyödyntää pirtelössä.

Mea Salon Hellattoman kokin Raaka namikirjasta valitsin tällä kertaa suklaajäätelön ja aaahh mikä makuelämys – tämä toimii myös vanukkaana ja  jopa niin hyvin, että oli haasteellista saada riittävää määrää vielä pakkaseen.

Suklaajäätelö

  • 1 avokado
  • 1 dl cashewpähkinöitä
  • 1/2 dl raakakaakaojauhetta
  • 3 dl vettä
  • 1 dl keltaisia rusinoita (vaihdoin rusinat luomu aurinkokuivattuihin taateleihin, jotka sopivat makunystyilleni rusinoita paremmin)
  • 1/3 tl aitoa vaniljajauhetta
  • Ripaus suolaa (merisuola, ruususuola)
  • Jauha cashewpähkinät tehosekoittimessa jauheeksi. Lisää rusinat / taatelit sekä puolet vedestä ja sekoita. Lisää loput ainekset ja sekoita tasaiseksi. Jos haluat syödä ainekset vanukkaana, laita jääkaappiin puoleksi tunniksi ennen nautintohetkeä – toki voit syödä saman tien. Jos haluat valmistaa jäätelöä, laita ainekset astiaan ja pakastimeen jähmettymään. Sekoita massaa lusikalla puolen tunnin päästä ja toista tämä vielä muutama kerta puolen tunnin välein.

Hyvää ruokahalua :) .

Ruoansulatuskanavan oireiden taustalla voi myös olla ruoka-aineallergioita tai yliherkkyyksiä. Lisäksi ruoka-aineallergiat ja/tai yliherkkyydet voivat olla esimerkiksi astman, atooppisen ihottuman, kroonisen väsymyksen ja jopa migreenin taustalla.

IgE-luokan vasta-aineet kertovat allergiasta, jossa oireet tulevat yleensä nopeasti / välittömästi, kun henkilö on altistunut allergiaa aiheuttavalle tekijälle. IgG-luokan vasta-aineet kertovat puolestaan ns. viivästyneistä reaktioista ja voidaan puhua myös yliherkkyydestä; reaktio voi tulla jopa vuorokausien kuluttua siitä, kun henkilö on altistunut yliherkkyyttä aiheuttavalle tekijälle.

Joissakin ruoka-aineallergiatesteissä, kuten esimerkiksi MDD Terveyspalvelut Oy:n Ruoka-aineallergiatestissä, voidaan määrittää sekä IgE- että IgG-luokan allergiavasta-aineita ruoka-aineille. Markkinoilla on myös Food Detective -testi, joka mittaa pelkästään IgG-luokan vasta-aineita ja testin voi tehdä kuka tahansa kotonaan ja testin tekemiseen saa tarkat ohjeet.

Sitten testaamaan.

Koehenkilömme kävi ensin laboratoriossa antamassa verinäytteen MDD:n testiä varten ja teki tästä tunnin kuluttua kotonaan Food Detective -testin.

Food Detective -testissä reaktioalustan numerot edustavat eri ruoka-aineita ja tummansininen ympyrä tarkoittaa voimakasta reaktiota, vaaleansininen puolestaan lievää reaktiota. Jos jokin kohta ei ole värjäytynyt, tulos on kyseisen ruoka-aineen osalta negatiivinen. Food Detective -testin tulos saadaan vajaassa tunnissa.

Koehenkilömme tulos oli seuraava

  • voimakas reaktio: parapähkinä, cashewpähkinä, lehmänmaito, kananmuna
  • rajamailla: ruis, manteli
  • lievä: vehnä.

MDD:n Ruoka-aineallergiatestin tulos saatiin reilun kolmen viikon kuluttua siitä, kun verinäyte otettiin laboratoriossa.

Testituloksen mukaan koehenkilöllä oli

  • 3 + korkea vasta-ainepitoisuus: tarhapapu, pintopapu
  • 2 + koholla: tattari, munuaispapu
  • 1 + alhainen: meijerituotteita, selleri, lehtisalaatti, mereneläviä, manteli, limapapu, kaura, pekaanipähkinä
  • VL eli erittäin alhainen: useita ruoka-aineita.

Nyt tarkasteltiin siis IgG vasta-aineita. Jos testitulosta tulkitaan yksinkertaistaen, niin voimakkaan reaktion aiheuttaneet ruoka-aineet (MDD 3+ ruoka-aineet ja Food Detective voimakas reaktio) poistetaan yleensä ruokavaliosta erikseen sovituksi ajaksi, joka voi olla esimerkiksi 3-6 kk. Lisäksi pidetään usein taukoa 1-3 kk:n ajan myös keskivahvan reaktion aiheuttaneista ruoka-aineista (MDD 2 + ruoka-aineet ja Food Detective rajamailla).

Lisäksi on tärkeää, että henkilö käyttää vaihdellen eri ruoka-aineita. Jos testi osoittaa voimakasta reaktiota vaikkapa maitotaloustuotteille ja henkilö ottaa niiden tilalle soijavalmisteet ja käyttää niitä päivittäin runsaasti, on mahdollista, että riski yliherkkyydelle soijaa kohtaan kasvaa.

Allergian ja yliherkkyyden osoittamiseksi ei ole olemassakaan täysin takuuvarmaa testiä ja lisäksi ruoka-aineet voivat sisältää myös muita sellaisia yhdisteitä/tekijöitä, jotka aiheuttavat henkilölle oireita. Ruokavalio laaditaan testituloksenkin perusteella siis aina yksilöllisin perustein. Jos kyseessä olisi ollut henkilö, jolla on todettu esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä, olisi hänen ruokavaliossaan ilman testituloksiakin pohdittu mm. kotimaisten viljojen ja maitotaloustuotteiden sopivuutta ja papuja hänelle ei olisi suositeltu (ainakaan alkuvaiheessa) ollenkaan.

Mielenkiintoiseksi asian tässä testauksessa tekee se, että näiden kahden testituloksen mukaiset eliminoitavat ruoka-aineet ovat erilaiset. Erilaiset pikatestit ovat käteviä ja usein hyvinkin edullisia, mutta ovatko niiden tulokset yhtä luotettavia kuin laboratorio-olosuhteissa tutkittujen näytteiden?

Tässä oli kyse vain yhden henkilön testituloksista, joiden perusteella ei voi tehdä mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suosittelen kuitenkin omille asiakkailleni aina laboratoriossa tehtäviä testejä.

Lisätietoa myös

Terveyskirjasto Allergiat

Uusi keino selvittää viivästynyt ruoka-aineallergia tai yliherkkyys.

Helsingin Sanomissa oli viime viikolla artikkeli, jonka otsikkona oli Hiilihydraattikammo ja kevyttuotteiden suosion lasku näkyvät jo tuotekehityksessä. TNS Gallupin tekemän ruokatutkimuksen mukaan rasvattomuuden ja kevyttuotteiden sijaan nyt kiinnitetään huomiota viljavalmisteiden ja perunan käytön määrään. Lisäksi yhä useammalle terveellisyys tarkoittaa lisäaineetonta ja luonnonmukaista ravintoa.

Elintarviketeollisuus seuraakin aikaansa ja odotettavissa on jälleen erilaisia tuotekehityksen kukkasia. Leivän käytön määrä on laskenut, joten nyt markkinoille on tulossa erilaisia vähähiilihydraattisia leipiä. Kovasti julkisuutta onkin saanut vähähiilihydraattinen uutuusleipä Karppinen, jonka sisuksista löytyy seuraavia ainesosia: vesi, vehnägluteeni, vehnäjauho, kanamuna, vehnäkuitu, pellavansiemen, omenakuitu, kasviöljy (soitin Perheleipurien kuluttajaneuvontaan ja sain tiedon, että öljy on joko rypsi- tai rapsiöljyä), auringonkukansiemen, hiiva, suola (1,2%), säilöntäaine (E200 eli sorbiinihappo).

Tämä leipä ei ole luonnonmukainen eli Aitoa Ruokavaliota noudattavien kauppakasseista ei tätä leipää löydä. Mielenkiintoista leivässä on erityisesti se, että gluteenin määrä on suurempi verrattuna tavanomaiseen leipään. Tämä leipä ei ole sen sisältämän höttövehnän ja gluteenin määrän vuoksi mm. vatsa- ja suolisto-oireitakaan potevan valinta. 

Kun aikaisemmin oli trendikästä mainita tuotteen olevan vähärasvainen / rasvaton / sokeriton, on nykytrendin mukaista kertoa esimerkiksi, ettei tuote sisällä keinotekoisia lisäaineita, kuten makeutusaineita. Kun tuotteen ainesosaluetteloa tarkastelee lähemmin, saattaa yllätyksekseen huomata, että kyseinen tuote sisältääkin aikamoisen määrän sokeria. 

Entäpä ravintokuitu. Ravintokuituina voidaan pitää 

  • elintarvikkeissa luonnostaan esiintyvää kuitua
  • ravintokasveista eristettyä kuitua
  • synteettistä kuitua.  

Saatatkin löytää esimerkiksi käyttämäsi jogurtin ainesosista sanan polydekstroosi, joka on synteettinen kuitu.

Ravintokuidut ovat erilaisia: vertailussa polydekstroosi, inuliini ja viljakuitu uusien kuitumääritelmien näkökulmasta.

Suomalaiset tutkijat: Ravintokuidulle tarvitaan tarkempi määritelmä.

Varsinaisen futurismin pariin pääset lukemalla Ruokatiedon uutisen Valitse ruokaidolisi: Kirjolohi, peruna ja vihannekset imevät uutta voimaa tutkimuksesta. Miltä sinusta kuulostavat:

  • kasviöljyä kalasta ihmiseen. Käynnissä ovat kasvatuskokeet, jossa muutetaan kalan rasvapitoisuutta ja rasvan laatua. Kokeessa selvitetään mm. sitä, minkälainen kasviöljy olisi tähän tarkoitukseen paras mahdollinen valinta. Koska kuluttajat arvostavat yhä enemmän luonnollisia rasvojen lähteitä (joihin margariinit eivät kuulu), tuleekin kasviöljyille keksiä uusia sijoituskohteita. Rypsipossu saa mahdollisesti siis kaverikseen rypsikirjolohen. Tulevaisuudessa meillä onkin ihan oma eläinlaji eli Rypsieläimet
  • uusiokuori perunalle ja vihanneksille. Kevyt ratkaisu olisi puoliläpäisevä pinnoite, johon voitaisiin yhdistää jopa antimikrobisia yhdisteitä. Antimikrobiset sukkahousut ja muut vaatteet ovat jo tätä päivää, joten toki joukkoon mahtuvat antimikrobiset elintarvikkeetkin
  • perunan sisältämät tehoyhdisteet hyötykäyttöön uusien tuotteiden myötä, josta esimerkkinä verenpainetta ja kolesterolia alentavat perunalastut - nimi kertookin kaiken tarvittavan :) .

Tarkista siis jatkossakin kaikkien tuotteiden – myös luonnonmukaisina mainostettujen - pakkausmerkinnät, ennen kuin tuote päätyy omistukseesi. Pakkausmerkinnät ovat useinkin niin pienellä präntillä, että suurennuslasi olisi oiva väline kauppareissulle ja tulevaisuudessa saatat tarvita myös sivistyssanakirjaa, jotta ymmärrät, mitä tuote sisältää. Toisaalta, jos syöt aitoa ja luonnonmukaista ravintoa niin useankaan tuotteen / raaka-aineen mukana ei tule ainesosaluetteloa tai ainesosaluettelo on hyvinkin harvasanainen.

Michael Pollan / Oikean ruoan ohjeet

  • Syö ruokaa
  • Osta ruokasi marketin reunimmaisilta hyllyiltä ja vältä keskikäytäviä. Oikea ruoka on yleensä sijoitettu markettien seinien läheisyyteen
  • Syö ruokaa, jonka ainesosat voit nähdä mielessäsi raakana tai kasvamassa luonnontilassa.

Kesä onkin mitä mainiointa aikaa rentoutua hyvän ja herkullisen ja itse tehdyn aterian pariin – kerää päiviisi erilaisia värejä ja ennen kaikkea elinvoimaa.

Ihanat pestot

Erilaisilla pestoilla saa nopeasti ja helpolla tavalla lisämakua erilaisiin ruokiin. Toki ihan hyviä pestoja löytyy kaupastakin, mutta itse tehdyn peston makua ne eivät päihitä.

Pestoa voit käyttää esimerkiksi

  • levitteenä leivän päällä
  • kastikkeena kala- ja kalaruokien kanssa
  • erilaisten salaattien lisukkeena tai kastikkeena ja kokeile myös höyrytettyjä vihanneksia peston kera.

Tässä sinulle muutamia vinkkejä ja kokeillen löydät itsellesi mieleiset vaihtoehdot. Ainekset vain tehosekoittimeen ja jauhat ne tasaiseksi  massaksi.

Ruohosipulipesto

  • 2 ruukkua ruohosipulia (hienonna)
  • 100 g pinjansiemeniä
  • 1 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
  • 1/2 sitruunan mehu 

Kurpitsansiemenpesto

  • 3 valkosipulinkynttä
  • 1 tl meri- tai ruususuolaa
  • ripaus jauhettua mustapippuria
  • 5 dl tuoretta basilikaa
  • 2,5 dl kurpitsansiemeniä
  • 2,5 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä

Viherpesto

  • 40 g manteleita
  • 1 ruukku rucolasalaattia
  • 1 ruukku basilikaa
  • 1 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
  • valkosipulin kynsi
  • tilkka balsamiviinietikkaa
  • ripaus rouhittua mustapippuria
  • ripaus meri- tai ruususuolaa

Suosittu ja yksinkertainen pesto valmistuu pinjansiemenistä, basilikasta ja kylmäpuristetusta öljystä ja lisäksi ripaus mausteita joukkoon. Peston sekaan voit laittaa myös parmesanjuustoa ja aurinkokuivattua tomaattia.

Kokeile välipalaksi porkkanaa pestoon dipattuna - herkuttelemaan :).

Yrteistä löydät lisätietoa esimerkiksi Järvikylän yrtit - sivuilta.

27.5.2011 oli varsinainen juhlapäivä kahdeksalle ravintovalmentajalle. Allekirjoitimme lisenssisopimuksen FLT Ravintovalmentaja – Pro Health® -tavaramerkin käyttöoikeudesta. Kuvassa mukana myös opettajamme Paula Heinonen / Pro Health Oy.

FLT Ravintovalmentaja – Pro Health® perustaa työnsä funktionaalisen lääketieteen periaatteille ja hän on suorittanut Pro Health Oy:n järjestämän funktionaalisen lääketieteen periaatteille pohjautuvan koulutuksen, jossa käsitellään sairauksia ja niiden syntymekanismeja, sekä ravinnon tutkittuja vaikutuksia näiden sairauksien ja tilojen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Funktionaalisen lääketieteen järjestö Institute for Functional Medicine (IFM) on voittoa tavoittelematon järjestö, joka järjestää Yhdysvalloissa virallisesti koulutusta funktionaalisen lääketieteen alalta. Funktionaalinen lääketiede nojaa tieteeseen ja pohjautuu ihmisen yksilöllisyyden huomioimiseen, ennaltaehkäisyyn ja sairauden perimmäisen syyn selvittämiseen sen sijaan, että hoidetaan ainoastaan oiretta. Syitä sairaudelle tai oireille voi löytyä mm. ympäristöstä, ruokavaliosta ja muista elämäntavoista. IFM järjestää vuosittain koulutusta ja seminaareja ja on julkaissut kaksi alan oppikirjaa: Textbook of Functional Medicine ja Clinical Nutrition, A Functional approach, sekä useita muita kirjoja.

Suomessa funktionaalisen lääketieteen periaatteita edustaa Funktionaalisen Medisiinan Seura ry (FMS). Olen yhdistyksen varsinainen jäsen.

Funktionaalisen lääketieteen periaatteista voi lukea lisää The Insitute for Functional Medicine  ja Funktionaalisen Medisiinan Seura ry.

Pro Health Oy:n koulutuksesta voi lukea lisää Pro Health Oy.

 

Erilaisia salaatteja on helppo tehdä ja ne käyvät pääateriastakin, kun teet niistä riittävän ruokaisia ja lisäät mukaan aina proteiinia ja rasvaa.

Tästä salaatista saat proteiinia fetasta, siemenistä ja hieman avokadostakin. Salaatin lisänä söin palan täysjyväruisleipää oman levitteen kera, mutta salaatin voi hyvin syödä ilman mitään lisukkeitakin.

Koosta oma salaattisi juuri sinulle sopivaksi, mutta niin, että sinulla on hyvä ja kylläinen olo ja sinulla riittää energiaa päivän askareisiin. Jos sinulla on jo kahden tunnin kuluttua huutava nälkä, salaattisi on todennäköisesti ollut liian heppoinen.

  • Erilaisia salaatteja (kaupasta löytyy muuten jo valmiiksi pilkottuja salaattisekoituksia ja jopa luomuna – helppoja ottaa mukaan töihinkin)
  • Porkkanaraastetta luomuna
  • Mungpavun ituja (myydään kaupassa valmiissa pakkauksissa)
  • Tomaattia luomuna
  • Kurkkua luomuna
  • Avokadoa luomuna
  • Fetaa luomuna (voit tilalle laittaa myös esimerkiksi kalaa, kanaa, linssejä)
  • Salaatin päälle itse tehtyä pestoa, johon laitoin: pinjan- ja kurpitsansiemeniä (luomuna), ruukku basilikaa ja muutama mintun lehti (viljelty ilman kemiallisia torjunta-aineita), kylmäpuristettua oliiviöljyä ja balsamicoa – luomuna :) . Laita ainekset tehosekoittimeen ja oma pestosi on hetkessä valmis.

Erittäin hyvä lisuke erilaisiin ruokiin, kuten salaatteihin on myös quinoa, jota voit käyttää riisin tapaan. Quinoa ei ole vilja, vaan pikemminkin siemen, joten se on viljoja proteiinipitoisempaa ja riisin tapaan gluteeniton. Quinoa on tuhansia vuosia vanha viljelyskasvi ja inkaintiaanit kutsuivat sitä joidenkin lähteiden mukaan ”ihmiskunnan äidiksi”.

Yleensä kaupassa myytävä quinoa on jo esikäsitelty niin, että sen ei pitäisi sisältää kitkerän makuista saponiinia. Oletko jo kokeillut quinoaa ja todennut sen kuitenkin maistuvan kitkerältä? Pese quinoa seuraavan kerran huolellisesti, sillä saponiinin jäänteitä saattaa silti olla sen pinnalla. Pesuun on erilaisia vinkkejä ja eräs on se, että laitat quinoan siivilään ja peset sen huolellisesti kylmässä vedessä kolme kertaa. Hyvästi kitkerä maku ja tervetuloa ravintorikas lisä erilaisiin ruokiin.

Pitkä työpäivä takana ja vielä useita tunteja edessä – kahvi alkaa joskus kummasti houkutella – näin myös ravintovalmentajalla :) .

Mitä tilalle? Töihin voi hankkia pienen blenderin ja ottaa tarvittavia aineksia aamulla mukaan. Pirtelön saa valmistettua muutamassa minuutissa ja ei aikaakaan, kun energia taas virtaa.

Olkoon tämän pirtelön nimi vaikkapa Pistavo:

  • iso nippu salaattia
  • sitruunamelissan lehtiä sekä pirtelön sekaan että koristeeksi
  • 2 reilua ruokalusikallista pistaasipähkinöitä
  • 1/2 luomu banaani (tämän jättäisin pois nyt, kun olen tätä pirtelöä maistanut, sillä aikamoisen makea lopputulos banaanin kera)
  • 1 rkl luomu pellavarouhetta
  • 1/4 luomu avokado (kotona oli vain avokadon jämät, joten tähän määrään oli tyytyminen)
  • loraus sokeroimatonta luomu täystyrnimehua
  • vettä ja / tai riisijuomaa.

Duodecimin kirja Ravitsemustiede (2005) on suunnattu mm. ravitsemustieteen opiskelijoille ja ravitsemusasiantuntijoille.

Kirjassa todetaan reumaattisten niveltulehdusten osalta, että

  • ”Tavallisin ravitsemusongelma reumatauteja sairastavilla on potilaan halu kokeilla ruokavaliota tai jotakin ravintovalmistetta sairautensa hoitona”.
  • ”Ruokavalion toteuttaminen vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Se onnistuu parhaiten, jos potilas uskoo lujasti ruokavalion parantavaan voimaan. Samalla ruokavalion lumevaikutus vahvistuu”.
  • ”Koska ruokavaliota käyttävät potilaat ovat hyvin terveystietoisia ja noudattavat muutenkin terveyden kannalta edullisia elintapoja, on ruokavalioiden vaikutuksen erottaminen dieetin kanssa puuhailun aiheuttamasta lumevaikutuksesta ongelmallista”.

Kirjan mukaan siis halu kokeilla ruokavaliota on tavallisin ravitsemukseen liittyvä ongelma reumaattisten niveltulehdusten kohdalla ja kun ruokavalio helpottaa oireita tai jopa poistaa ne, kyseessä on mahdollisesti lumevaikutus. Tosin tekstissä todetaan, että tämän hetken käsityksen mukaan monipuolinen sekaravinto on suositeltavin ruokavalio nivelreumaa sairastaville ja ruokavalio saisi mielellään sisältää runsaasti kalaa.

Tapaankin usein henkilöitä, jotka syövät monipuolista sekaravintoa ja kun tällaisen ruokavalion laatutekijöitä tarkennetaan tai ne laitetaan kokonaan uusiksi, ovat ruokavalion positiiviset vaikutukset huikaisevia. Onko kyseessä siis lumevaikutus? Jos positiivinen lumevaikutus vain jatkuu ja jatkuu, miten tähän tulee suhtautua? Jos ajattelen asiaa ihan maalaisjärjellä: se mitä suuhusi pistät vaikuttaa siihen, miten sinä voit. Suosittelenkin, että jatkat puuhastelua hyvinvointiasi lisäävän ruokavalion parissa.

Lue myös Miksi ravinnon osuus sivuutetaan jälleen nivelreuman Käypä hoito- suosituksesta ?

Ps. Seuraavassa Ravitsemustieteen kirjan uudistetussa painoksessa on varmasti reumaattisiakin niveltulehduksia käsitelty ravinnon suhteen uudesta näkökulmasta.

Vanhemmat artikkelit »

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.